Matkailualan uutisia alan ammattilaisille
Menu
maanantai, 24 touko 2021 11:37

MaRan jäsenkysely: Vuokranantajilta ei heru apua matkailu- ja ravintola-alan yrityksille – kova vuokrapolitiikka on lyhytnäköistä

Kirjoittanut Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Arvostele tätä artikkelia
(1 ääni)

MaRan tuoreen jäsenkyselyn mukaan 64 prosenttia vuokranantajista ei ole maalis-toukokuussa 2021 alentanut lainkaan matkailu- ja ravintolayritysten vuokria. Vuokranantajat vetoavat siihen, että alan yritykset saavat valtiolta kustannustukea ja sulkemisen ajalta sulkemiskorvausta. Ne eivät kata lähellekään yritysten vuokrakuluja. Vuokranantajien asenne on koventunut kevään 2020 jälkeen, jolloin useat ravintolayritykset saivat maksuvapautuksen ravintolasulun ajalta. Tämän kevään sulun ajalta vain 4–5 prosenttia ravintolayrityksistä sai maksuvapautuksen. Vuokranantajien tylyys on lyhytnäköistä. Koronaepidemian jälkeen liiketilojen vuokramarkkina on suuressa muutoksessa useiden koronaepidemian runtelemien palvelualojen heikon taloustilanteen, digitalisaation, etätöiden ja verkkokaupan yleistymisen myötä. Vuokranantajien kannattaisi osoittaa vastuullisuutta ja yhteistyössä jäsenyritystemme kanssa luoda molemmille osapuolille selviytymispolku ulos koronasta.

Hotelli- ja kylpylävuokranantajat vastahakoisimpia vuokrien alennukselle

Heikoin tilanne on hotelli- ja kylpylätoimialalla, jossa 70 prosenttia vuokranantajista ei ole alentanut vuokraa. Sillä on suuri merkitys, koska toimialan yritysten vuokrat ovat 20–30 prosenttia liikevaihdosta. Useissa liikevaihtosidonnaisissa vuokrasopimuksissa on minimivuokra, joka on majoituspalvelujen surkean kysynnän vuoksi ihan liian korkea.

– Vaikka majoitusmyynnin arvo aleni 57 prosenttia huhti-joulukuussa 2020 ja tämän vuoden kolmena ensimmäisenä kuukautena 62 prosenttia verrattuna vuoden 2019 vastaavaan aikaan, vuokranantajat ovat korkeintaan siirtäneet vuokria myöhemmin maksettaviksi, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Koronaepidemia ja valtion määräämät ravintola-, matkustus- ja kokoontumisrajoitukset sekä niistä aiheutuva ulkomaalaisten matkailijoiden ja liikematkailijoiden vähäisyys ovat velkaannuttaneet hotelli- ja kylpylätoimialan pahasti. Tätä vielä korostaa hotelli-investointibuumi ennen koronaa.

– Monille pienille yksityisille hotelli- ja kylpyläalan yrityksille korona on viimeinen niitti. Jäljelle jääviltä hotelli- ja kylpyläalan yrityksiltä kestää 5–10 vuotta palautua koronaa edeltävälle tasolle, Lappi arvioi.

Suuret vuokranantajat eivät toimi vastuullisesti

Ruokaravintola-, kahvila- sekä pub- ja yökerhoyrittäjien vuokria on alennettu heikosti, puhumattakaan vuokrien anteeksi antamisesta ravintolasulun ajalta. Lähes 60 prosenttia vuokranantajista ei ole alentanut pubien ja yökerhojen vuokria, vaikka valtioneuvosto on asetuksellaan tehnyt liiketoiminnan harjoittamisen lähes mahdottomaksi suuressa osassa Suomea jo kauan aikaa.

– Suuret vuokranantajat, ja erityisesti kauppakeskusvuokranantajat, ovat olleet tylyimpiä ravintola-alan yritysten vuokran alentamispyynnöille. Olemme saaneet pk-yrityksiltämme lukuisia viestejä, etteivät jotkut suuret vuokranantajat edes vastaa heidän yhteydenottopyyntöihinsä. Julkisuudessa syntyy kuva, että he olisivat valmiita auttamaan vuokralaisia, mutta suuri osa vuokranantajista on tarjonnut korkeintaan vuokrien siirtämistä tulevaisuuteen. Jotkut ovat samalla edellyttäneet jopa useiden vuosien pidennystä vuokrasuhteeseen vastineeksi vuokran siirrosta. Tämä on lyhytnäköistä, sillä ravintolayrityksillä ei ole useaan vuoteen mahdollisuutta maksaa rästiin jääneitä vuokria, Lappi sanoo.

Vuokranantajat vetoavat valtion tukiin evätessään vuokranalennuksen

Moni vuokranantaja on vedonnut vuokranalennuksista kieltäytyessään valtion yrityksille maksamaan kustannustukeen ja sulkemiskorvaukseen.

– Valtion kustannustuet ja sulkemiskorvaus eivät kata vuokria läheskään kokonaan. Jos yrityksen liikevaihto on alentunut esimerkiksi 40 prosenttia, se saa valtiolta kustannustukena 10 prosenttia kiinteistä kuluista. Loput 90 prosenttia esimerkiksi vuokrasta pitäisi kattaa liiketoiminnalla, jota koronaepidemia ja rajoitustoimet vähentävät rajusti. Ravintolayritystenkin on löydettävä sulun ajalta 30 prosentille vuokran määrästä tuloja muualta. Lisäksi keskisuuret ja suuret yritykset eivät ole saaneet tukea, koska 1,8 miljoonan euron tuen enimmäismäärä on estänyt tuen saamisen viime kesästä lähtien. Tuen enimmäismäärä voi nousta tulevien tukien osalta, mutta nekään eivät kata suurimpien yritysten joustamattomia kiinteitä kuluja kuin pieneltä osalta. Erittäin harmillista on myös kuntien jäykkä suhtautuminen vuokrien alennuksiin. Ne ovat vedonneet EU-lainsäädäntöön. Tällaisena poikkeusaikana on vain tahdon asia saada EU-sääntelyyn väliaikaisia muutoksia, Lappi sanoo.

Pienet vuokranantajat yhteistyökykyisiä – MaRa laatinut malliehtoja vuokrasopimuksiin epidemian varalta

MaRan saaman jäsenpalautteen perusteella näyttää siltä, että pienet, lähellä vuokralaista olevat vuokranantajat ovat olleet myötämielisempiä vuokrien alentamiselle kuin isot, institutionaaliset vuokranantajat.

– Koronakriisissä jyvät ovat erottuneet akanoista myös vuokranantajien joukossa. Usein pienet, lähellä vuokralaista olevat vuokranantajat ovat alentaneet vuokria, mutta isot kiinteistösijoittajat eivät ole. Tämä pätee erityisesti hotellien ja kauppakeskusten vuokranantajiin. Vuokralaisten kannattaakin harkita tarkasti, kannattaako ja millaisilla ehdoilla perustaa ravintola kauppakeskukseen. Olemme laatineet jäsenyritystemme käyttöön malleja vuokrasopimuksiin otettavista vuokralaisia suojaavista ehdoista epidemiatilanteessa. Tällaista ehtoa kannattaa esittää vuokrasopimuksiin. Jollei vuokranantaja suostu ehdon ottamiseen vuokrasopimukseen, se on selvä merkki siitä, miten vuokranantaja käsittää vuokrasuhteen tasapainon sekä yhteistyön vuokranantajan ja vuokralaisen välillä. Kiitän niitä vuokranantajia, jotka ovat osoittaneet vastuullisuutta ja todellista yhteistyöhalua vuokralaisten kanssa koronakriisin aikana, Lappi toteaa.

Viimeksi muutettu maanantai, 24 touko 2021 13:17
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja

Hotelliuutisia

Matkailutrendejä

Ravintolauutisia

Kokousalan uutisia

Liikenneuutisia

Tapahtumauutisia

Aktiviteettiuutisia

  • Nuuksio Lakeland tarjoaa kestäviä luontoelämyksiä
    Nuuksio Lakeland tarjoaa kestäviä luontoelämyksiä Nuuksio Lakeland -yritysverkosto luo Nuuksion järviylängölle elämyksellisiä matkailukokemuksia. Seitsemän matkailuyrityksen yhteinen hanke on keskittynyt kehittämään alueen yritysten välistä yhteistyötä sekä palvelutarjontaa.
    Aktiviteetit
  • 30-vuotias Kolin kansallispuisto on suositumpi kuin koskaan
    30-vuotias Kolin kansallispuisto on suositumpi kuin koskaan Kolin kansallispuisto täyttää tulevana viikonloppuna 30 vuotta. Viime vuonna Kolin kansallispuistossa tehtiin käyntimääräennätys yli 236 000 käyntiä. Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat yksi syy kansallispuistojen suosion nousuun. Suojelualueiden hyödyntäminen matkailussa on mahdollista, kun se sovitetaan yhteen suojelutavoitteiden kanssa.
    Aktiviteetit
  • Kotimaiset elämyspalvelut kiinnostavat korona-aikana
    Kotimaiset elämyspalvelut kiinnostavat korona-aikana Villi Pohjola ja Lomarengas selvittivät suomalaisten matkailijoiden suhtautumista kotimaan elämyspalveluihin. Vastaajista 49 % kertoi olevansa kiinnostunut maksullisista elämyspalveluista lomansa aikana Suomessa. Halutuimmiksi tuotteiksi nousivat huskyajelut, vierailut huskytiloilla sekä välinevuokraus.
    Aktiviteetit