Viisi Tähteä Median päätoimittaja Eeropekka Rislakki tekee artikkelissaan analyysin Suomen 50 Parasta Ravintolaa 2021 -äänestyksen tuloksista ja äänestäjien kommenteista. Ravintolakulttuurissa tapahtuu koko ajan valtavasti, vaikka koronarajoitukset ja epävarmuus tulevasta kalvavat koko alaa. Rislakin mukaan fine diningin on keksittävä itsensä uudestaan, sillä nyt hyvän ravintolakokemuksen ytimessä on aistittava tunnelma – ei tähtikokki.
Torstaina 20.5.2021 julkistetulla Suomen 50 Parasta Ravintolaa 2021 -listalla kuusi ravintolaa TOP 10:stä on muuta kuin fine diningia. Äänestyksen historiassa fine dining ja Michelin-tähti ovat olleet automaattisesti laadun ja parhauden tunnusmerkki.
”Nyt tunnelmallinen palvelukokemus ohittaa huippukokin annokset ja murtaa käsityksen hyvästä ravintolasta”, Viiden Tähden päätoimittaja Eeropekka Rislakki avaa listan saloja artikkelissaan.
Fine dining ei ole enää yhtäläisyysmerkki ravintolan paremmuuden kanssa – sen sijaan parhaus on synonyymi yhdessäolon ja ihmiskontaktien helpottamiselle sekä ihmisenä hyväksytyksi tulemiselle. Kyse ei ole vain vastareaktiosta korona-ajan eristyksissä olemisesta ja kosketuksen puutteesta, vaan pidempiaikaisesta suuntauksesta.
"Äänestäjien kommenttien summaaman, hyvän ravintolakokemuksen on tarkoitus keskittyä ihmisiin, joiden kanssa ravintolassa olemme – ei huippukokkiin, joka valmistaa ruokaa. Palvelu, interiööri, hyvä ruoka ja juoma luovat näyttämön, joka mahdollistaa mukavat kohtaamiset ja yhdessäoloa helpottavan ilmapiirin", Rislakki perustelee.
Tästä pääsemme väitteeseen, että fine dining -kategorian on keksittävä itsensä uudelleen.
"Ilmassa on väsymystä siihen, että kokki on tähti, jonka valmistama ruoka on keskiössä, ja johon paritettua viiniä pitää analysoida", Rislakki kirjoittaa.
Lisäksi Rislakki kertoo, että taloudellinen kasvu ja fine dining korreloivat – Suomen talous junnaa kuten Michelin-tähdetkin. Fine diningin aseman horjumiseen listalla on nähtävissä toinenkin syy, joka on ratkaistavissa vaikeasti, sillä se kietoutuu kansantalouteen – ja asiakkaiden käytettävissä olevan rahan määrään.
Taloudellinen kasvu ja fine dining korreloivat. Siksi meillä ei ole sitten vuoden 2008 talouskriisin jälkeen syntynyt samassa mitassa Michelin-tähtipaikkoja kuin muissa Pohjoismaissa, joissa on ollut talouskasvua toisin kuin Suomessa.
