Suomalainen työelämä voi monella mittarilla hyvin, mutta Suomalainen työ ry:n tutkiman Työelämäindeksin tuore löydös nostaa esiin huolestuttavan ristiriidan.
Vaikka työ koetaan merkitykselliseksi, toimeentulon riittävyys jää jälkeen. Tämä ”merkityksen paradoksi” uhkaa työelämän kehitystä ja tuottavuutta.
Työelämäindeksin kokonaisarvo viimeisen mittauksen mukaan on 6,7 (asteikolla yhdestä kymmeneen). Luku kertoo siitä, että suomalainen työelämä koetaan monin paikoin myönteisenä, mutta kehitettävää silti löytyy.
Valtaosa suomalaista, 79 prosenttia, kokee työnsä merkitykselliseksi ja 76 prosenttia tuntee ylpeyttä omasta työstään. Myös esihenkilötyötä arvostetaan Suomessa, sillä 63 prosenttia vastaajista antaa esihenkilölleen hyvän arvosanan. Myös yhteisöllisyys työpaikoilla koetaan vahvaksi: 64 prosenttia sanoo työyhteisönsä olevan aidosti yhteisöllinen.
Osaamisen kehittäminen on monille arkea ja suomalaisella työvoimalla on vahva halu uudistua ja kasvaa.
Huomattavasti synkempiä tuloksia saadaan toimeentulosta. Se saa indeksin matalimman arvosanan, vain 5,9. Vain puolet vastaajista luottaa saavansa työstä riittävän toimeentulon. Tämä näkyy myös siinä, että reilu kolmannes suomalaisista tekee sivutöitä parantaakseen ansiotasoaan. Tulevaisuuteen katsottaessa yhä useampi uskoo sivutöiden yleistyvän entisestään.
”Työ antaa merkitystä, mutta ei aina riittävää toimeentuloa. Tämä on työelämän suuri paradoksi”, toteaa Suomalainen työ ry:n tutkimuspäällikkö Jokke Eljala, ja lisää: ”Työelämä monimuotoistuu, kun sivutyöt, freelancetyö ja yrittäjämäinen toiminta yleistyvät. Samalla rakenteet, kuten palkkausjärjestelmät, verotus ja sosiaaliturva, eivät kuitenkaan tue tätä kehitystä riittävästi”.
Moni suomalainen kokee, että palkka ei vastaa työn vaativuutta tai osaamista. Työn arvostus ei aina näy palkassa tai työehdoissa. Myös sivutöiden verotus koetaan raskaaksi ja epäoikeudenmukaiseksi, mikä voi luoda joustamattomuutta ja vaikeuttaa työskentelyä usealle työnantajalle tai sivutöiden tekemistä.
”Suomalaiset ovat valmiita kehittämään työelämää. Jotta merkityksen paradoksi voidaan ratkaista, tarvitaan muutoksia myös yhteiskunnan rakenteisiin. Joustavuuden lisääminen, työn arvostuksen nostaminen ja rakenteiden sopeuttaminen uudenlaiseen työelämään ovat avainasemassa. Yritykset ja yksilöt voivat yhdessä rakentaa joustavamman ja tuottavamman työelämän – kunhan yhteiskunta tukee muutosta”, Eljala painottaa.
Työelämäindeksi on Suomalainen työ ry:n jatkuva tutkimus, joka mittaa suomalaisten kokemuksia työelämästä kuuden osa-alueen kautta: työn merkitys, teknologian vaikutus, toimeentulon riittävyys, tulonlähteiden muutos, johtaminen ja organisaatiokulttuuri sekä osaamisen kehittyminen. Työelämäindeksin toteuttajana on nSight. Kyselyaineisto kerättiin Q3:n aikana (22.–29.8.2025) online-paneelissa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1 098 henkilöä. Aineisto edustaa suomalaisia työelämässä mukana olevia. Työelämäindeksin kehittäminen ja kyselytutkimus jatkuvat myös tulevina vuosina, jolloin niiden avulla voidaan seurata suomalaisen työelämän kehitystä pitkällä aikavälillä.
