Suomalaisten vapaa-ajan- ja työmatkojen kasvava kysyntä heijastuu suomalaisten matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien myyntitilanteeseen. Talouden viimeaikaiset epävarmuudet eivät matkamyynnissä juuri näy. Kotimaanmatkojen myynti pysyttelee edelleen hyvällä tasolla, ja nyt myyntiä kirittää myös ulkomaille suuntautuvien vapaa-ajan- ja työmatkojen kysyntä. Myös ulkomailta Suomeen suuntautuva ns. incoming-myynti on palautumassa. Monella yrityksellä on tosin vielä matkaa pandemiaa edeltävän vuoden 2019 lukuihin.

Ulkomaalaisten varaukset tulevat nyt erityisesti Keski-Euroopasta. Kotimaisten asiakkaiden hiihtolomavarauksia on vähemmän kuin viime vuonna.

Varsinais-Suomen ELY keskus asensi kiinteän pyöräilylaskurin maantien 110 jalankulku- ja pyöräilyväylille Piispanristille toukokuussa 2020. Kahden vuoden laskentatulosten perusteella voidaan pyöräilijämäärissä havaita selkeä vuodenaikavaihtelu

• 21 prosenttia suomalaisista aikoo siirtää lomamatkaansa myöhempään ajankohtaan, selviää hintavertailupalvelu Hintaoppaan ja Bilendin tuoreesta tutkimuksesta. 
• 51 prosentilla vastaajista ei ole kesälomamatkoja ollenkaan suunniteltuna.
• Luvassa on lähimatkailun, ulkoilun, retkeilyn ja piha-aktiviteettien superkesä: esimerkiksi ulkoporealtaiden kysyntä on noussut lähes 600 prosenttia.
• Lähes kolmannes tutkimukseen vastanneista tuntee olonsa turvattomaksi kesätapahtumissa rokotteen jälkeenkin. 
• Yli puolet aikoo laittaa käyttämättä jääneet rahat säästöön.

Vain kolmannes suomalaisista arvelee matkustavansa samaan tapaan kuin ennen koronaa sitten, kun pandemia hellittää. Koronapandemian jälkeen lomamatkat suuntautuvat usein kotimaahan tai lähellä oleviin ulkomaan kohteisiin, suomalaiset arvioivat Ifin kyselytutkimuksessa. Suosituin unelmamatkakohde olisi tällä hetkellä kaupunkiloma Etelä- tai Keski-Euroopassa.

Valtioneuvosto on tänään antanut asetuksen ravintolatoiminnan rajoitustoimista. Valitettavasti hallitus ei suostunut myöntämään yhtä lisätuntia anniskeluaikaan. Siitä olisi ollut suuri hyöty pikkujoulukauteen valmistautuville ravintoloille ja niiden työntekijöille. Koronavirus ei ole juurikaan levinnyt ruokaravintoloissa, minkä vuoksi ravintolatoiminnan rajoitukset eivät ole eduskunnan edellyttämällä tavalla välttämättömiä eivätkä oikeasuhtaisia. Kohtuullinen taloudellinen tulos pikkujoulukaudella on välttämätön, kun ravintolat valmistautuvat normaaliaikanakin heikkoon tammi- ja helmikuuhun. Vuokranantajia tarvitaan mukaan talkoisiin. Vaikka tartuntojen kasvu on taittunut Suomessa, viruksen leviämisen estämiseksi annettuja ohjeita ja määräyksiä on yhä välttämätöntä noudattaa.

Maaliskuun alussa majoitusalan kysynnän lasku oli nähtävissä kansainvälisen lentoliikenteen vaikutusalueilla ja Suomessa erityisesti Vantaalla ja Helsingissä. Muilla markkina-alueilla lasku oli aiempien viikkojen trendeistä maltillisempaa. Suomen hallituksen antaman poikkeustilailmoituksen jälkeen kysyntä on kuitenkin romahtanut lopullisesti.

Korkeasuhdanne on Suomessa ohi ja kasvu hidastuu tilapäisesti kansainvälisen talouden heikkenemisen takia. Edellytykset talouden kasvun nopeutumiselle ovat kuitenkin olemassa. Ostovoima kasvaa, ja kotitalouksilla on varaa kuluttaa enemmän.

Venäläisten matkailu Suomeen kukoisti 2010-luvun alkuvuosina, kunnes poliittinen ja taloudellinen kriisi käänsi tilanteen kertaheitolle toiseksi.

MaRan jäsenkyselystä selviää, että alan yritykset odottavat vuoden 2019 pikkujoulumyynnin onnistuvan hyvin. Hieman yli puolet yrityksistä arvioi myynnin kasvavan ainakin jonkin verran. Valtion tukemat viihderisteilyt vähentävät kuitenkin pikkujoulujen järjestämistä maissa.