MaRan Jyväskylän alueen matkailu- ja ravintolayrityksille tekemän kyselyn mukaan hieman yli puolella yrityksistä liikevaihto kasvoi elo-syyskuussa verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna. Tosin liikevaihdon kasvuun vaikutti olennaisesti kustannusten voimakas nousu. Hieman yli 40 prosenttia yrityksistä ennakoi liikevaihdon kasvua tulevalle pikkujoulukaudelle. Yritysten pahimmat liiketoiminnan menestymistä varjostavat uhat ovat ammattitaitoisen työvoiman puute, kysynnän vähäisyys ja kustannusten nousun jatkuminen.

MaRan jäsenkyselyn mukaan henkilöstöpula vähentää matkailu- ja ravintola-alan yritysten pikkujoulusesongin liikevaihtoa 36 prosentilla yrityksistä, ruokaravintoloilla peräti 44 prosentilla. Toimialan yritykset arvioivat, että tulevasta pikkujoulukaudesta on tulossa lähes yhtä hyvä kuin koronapandemiaa edeltävä pikkujoulukausi vuonna 2019. Muutoin syksy on ollut jonkin verran heikompi kuin syksy 2019. Poikkeuksena ovat hotellit ja kylpylät.

Matkailu- ja ravintolapalvelujen kysyntä alkoi elpyä koronarajoitusten päätyttyä maaliskuun alussa. Venäjän aloittama hyökkäyssota vähensi merkittävästi matkailualalle tärkeiden venäläisten, japanilaisten ja kiinalaisten matkailijoiden määrää. Kotimaisten asiakkaiden patoutunut kysyntä on kannatellut toimialaa tänä vuonna. Pikkujoulukaudesta on tulossa lähes yhtä hyvä kuin vuonna 2019. Kohonneet sähkön, muun energian ja elintarvikkeiden hinnat sekä korkojen nousu vähentävät palvelujen kysyntää ensi vuonna. Tämä näkyy jo kotimaisten asiakkaiden pohjoisen matkailukeskuksiin tekemissä varauksissa.

EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden kuukausitulorajan nostaminen 1 600 euroon aiheuttaa suuria ongelmia matkailu- ja ravintola-alan yrityksille. Palvelujen kysynnän erittäin suuren vaihtelun takia ala tarvitsee myös osa-aikaisia työntekijöitä. Hallitus päätti korottaa 10 prosentin arvonlisäverokannan 14 prosenttiin ja alentaa oluen alkoholijuomaveroa, mutta korottaa muiden alkoholijuomien alkoholijuomaveroa. Arvonlisäverokannan korotus kohdistuu suurelta osalta matkailutuloon ja erittäin työllistäviin palveluihin. Verojen korotukset heikentävät kotimaisen matkailu- ja ravintola-alan kilpailukykyä ja kannustavat suomalaisia ulkomaanmatkailuun ja alkoholiostoihin ulkomailta. Hallitus ei sen sijaan pystynyt leikkaamaan senttiäkään viihderisteilyjen yli 250 miljoonan euron vuotuisesta valtiontuesta.  Hallitusohjelmassa on joitakin positiivisia uudistuksia myös matkailu- ja ravintola-alan kannalta. Kokonaisuutena hallitusohjelma on kuitenkin iso pettymys matkailu- ja ravintola-alalle.

Luonnonvarakeskus Luke ja REINU econ Oy selvittivät MaRan toimeksiannosta matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yritysten korona-ajan tappioita ja valtion tukia yrityksille. Tutkimuksessa selvitettiin valtion maksamia suoria tukia ja lomautusjärjestelmän tuomia taloudellisia hyötyjä yrityksille. Majoitus- ja ravintolayritykset saivat valtiolta tukia yhteensä 457 miljoonaa euroa vuosina 2020 ja 2021. Lisäksi lomautusjärjestelmä pienensi yritysten palkka- ja sivukuluja MaRan arvion mukaan noin 600 miljoonaa euroa.

Matkailuala vaatii seuraavalta hallitukselta alan toipumista ja kasvua tukevia toimia. Matkailuala on merkittävä työllistäjä ja matkailuvienti palveluviennin kolmanneksi suurin toimiala. Alalla on erinomaiset mahdollisuudet palata koronapandemiaa edeltävälle kasvu-uralle, mutta se edellyttää hallitukselta kehitystä tukevia päätöksiä.

Scandic Hotels Oy:n toimitusjohtaja Aki Käyhkö on valittu Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi 1.1.2021 alkaen. Käyhkö on aikaisemmin toiminut hallituksen varapuheenjohtajana. MaRan varapuheenjohtajiksi valittiin Mäntän Klubi Oy:n yrittäjä Iris Mäkinen ja Mika Tuhkanen Panimoravintola Beer Hunter’s Oy:stä. MaRan liittokokous nimitti vuoden 2021 hallituksen 5.11. Helsingissä.